UNI

Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, ja esimerkiksi sydämen syke hidastuu ja verenpaine laskee. Ainoastaan aivot työskentelevät, sillä ne käsittelevät päivän tapahtumia ja lataavat omia energiavarastojaan. Unella on tärkeä tehtävä aivojen aineenvaihdunnan ylläpitämisessä. Unen aikana sekä varastoidaan energiaa että poistetaan valveen aikana aivoihin kerääntyneitä haitallisia aineenvaihduntatuotteita. 

Unen aikana tapahtuu muistiin ja oppimiseen liittyvää plastista hermosolujen muovautumista. Unella on myös keskeinen merkitys immunologisen tasapainon säätelyssä. Uni ja valvetila vuorottelevat monen biokemiallisen tekijän sääteleminä



Univaiheet voidaan luokitella 

i) TORKEUNI (N1-uni) on valveen ja unen välimaastossa esiintyvä torkku, jota ei yleensä koeta uneksi.

ii) KEVYT UNI (N2-uni), 

iii) SYVÄ UNI (N3-uni) eli DELTAuni on fyysisen levon kannalta tärkeää, sillä silloin täytetään solujen energiavarastoja ja korjataan valveen aikaisen rasituksen vaurioita. Syvässä unessa aivot ja elimistö nukkuvat, ja ihminen on hyvin tokkurainen, jos hän herää kesken unien. 

iv) REM-unen (vilkeuni) aikana aivot ja elimistö aktivoituvat syvään uneen verrattuna: aivojen toiminta on vilkasta ja hengitys, sydämen rytmi ja hormonitasapaino vaihtelevat. Tällöin päivän kokemukset ja tunnetilat järjestyvät ja saattavat kertautua. REM-unessa tapahtuu oppimista ja mieleen painamista, ja sitä voidaan sanoa myös psyyken lepovaiheeksi. Suurin osa unista nähdään myös tällöin. 

Jos nukkuja herätetään kesken REM-unen, hän muistaa usein kirkkaana näkemänsä unen. Syvä uni ja vilkeuni vaihtelevat vuorotellen. 

Syvässä unessa opitaan tietoja ja REM-unessa opitaan taitoja.

Ihmisen tarvitsema unen määrä vaihtelee yksilöllisesti. Keskiarvojen mukaan useimmat nukkuvat vuorokaudessa 7-8 tuntia. Toiset selviävät jopa vain noin 6 tunnin unella, ja toiset tarvitsevat yli 9 tuntia unta vuorokaudessa. Ihminen on nukkunut todennäköisesti riittävästi, jos hän kokee aamulla herätessään yöunen olleen virkistävän.

Uni on tarkan säätelyn alainen aivotoiminnan tila, jonka aikana perusuni (NREM-uni) ja vilkeuni (REM-uni) vuorottelevat. 






Nukkuessa ihmisen aivot puhdistavat ja uudistavat itseään. Jo yksi kokonaan valvottu yö vaikuttaa aivojen toimintakykyyn, mutta myös vähitellen kertyvä univaje on haitallista.

TOTTA Uni on välttämätöntä aivoille.

Ihminen ei tule toimeen ilman unta. Jokainen elollinen olento tarvitsee unen ja valveillaolon vaihtelua. Liian vähäiseksi jäävä uni vaikuttaa nopeasti aivojen toimintaan. Reaktionopeus hidastuu, keskittyminen, tarkkaavaisuus ja huomiokyky huononevat. Olo on yksinkertaisesti väsynyt.

TARUA Unenpuute vaurioittaa aivoja pysyvästi.

Haitallisuudestaan huolimatta liika valvominen ei aiheuta aivoissa konkreettisia rakennemuutoksia, jotka näkyisivät esimerkiksi magneetti- tai röntgenkuvissa. Aivojen toimintakyky elpyy, kun unta saa jälleen riittävästi.

Esimerkiksi pikkulasten vanhemmilla paha unenpuute saattaa kestää vuosia, mutta perheen unirytmin löydyttyä aikuisten olo ja vireys kyllä palaavat vähitellen ennalleen.

TOTTA Lapsen aivoille riittävä uni on vielä tärkeämpää kuin aikuiselle.

Lapsen ja nuoren aivojen kehitys on yhä kesken, ja niissä syntyy koko ajan uusia hermoyhteyksiä. Aivot tarvitsevat unta ja lepoa kypsyäkseen lopulliseen muotoonsa.

TOTTA Uni uudistaa aivoja.

Nukkuessa aivosolujen väliin avautuu tilaa, ja aivo-selkäydinneste mahtuu virtaamaan vapaammin kuin päivällä. Aivosolujen toiminnasta syntyneet ylimääräiset kuona-aineet pääsevät näin huuhtoutumaan pois.

Lisäksi on huomattu, että kaikkein syvimmän unen vaiheessa hermosolujen välille syntyy liitoksia. Liian paksut tai heikot liitokset purkautuvat ja sopivat vahvistuvat. Unen aikana aikuisellekin syntyy muistikeskuksiin uusia hermosoluja, vaikka usein kuulee väitettävän, etteivät aivot uusiutuisi.

TOTTA Valvottuaan ihminen on kuin humalassa.

Tutkimuksissa on selvitetty, miten esimerkiksi yhden vuorokauden yhtämittainen valvominen vaikuttaa terveen aikuisen toimintakykyyn. Ajosimulaattoritesteissä on havaittu, että valvoneen tila vastaa noin 0,6 promillen humalaa: reaktiot ovat hidastuneet ja virheitä sattuu tavanomaista enemmän. Väsyneenä rattiin meneminen ei siis ole mikään harmiton juttu vaan jopa yhtä vaarallista kuin juopuneena autoileminen.

TARUA Myös liika nukkuminen on haitallista aivoille.

Ihminen ei pysty nukkumaan määräänsä enempää, vaan hän havahtuu lopulta hereille. Itseään ei myöskään voi virkeänä pakottaa nukkumaan. Esimerkiksi sairastaessa unta saattaa riittää paljon tavanomaista pidempään, mutta tällöin aivot ja elimistö tarvitsevatkin normaalia enemmän lepoa ja elpymistä.

TARUA Pieni jokaöinen univaje ei ole yhtä haitallista kuin raju valvominen.

Kiireinen elämänrytmi houkuttaa helposti nipistämään joka ilta nukkumisesta hieman aikaa muihin puuhiin. Vaikutukset toimintakykyyn eivät ole yhtä välittömiä ja dramaattisia kuin ylipitkässä valvomisessa, mutta vähitellen kertyvällä univajeella on useita muita, osin salakavalia seurauksia. Verenpaine ja verensokeritaso kohoavat. Paino saattaa pyrkiä nousemaan. Kortisolin ja muiden stressihormonien erittyminen kiihtyy. Elimistöön kehittyy lievä tulehdustila. Hiljalleen hivuttautuvan univajeen vaikutuksia ei siis kannata vähätellä.

OSITTAIN TOTTA Arjen univelat ehtii kuitata viikonloppuna.

Periaatteessa muutaman vuorokauden liian lyhyet yöunet on mahdollista kompensoida esimerkiksi viikonloppuna nukkumalla tavanomaista enemmän. Harva kuitenkaan malttaa tai onnistuu lepäämään parin vapaapäivän aikana näin paljon. Usein suunnitelmat univelan kuittaamisesta viikonloppuna siis jäävät toteutumatta, ja tarvittaisiin useamman päivän vapaa.

OSITTAIN TOTTA Unessa ihminen oppii uutta ja ratkoo ongelmia.

Tutkimuksissa on todettu, että illalla juuri ennen nukkumaanmenoa opiskellut asiat tosiaan painuvat muistiin syvien ja riittävän pitkien yöunien aikana. Tämän ilmiön hyödyntäminen kuitenkin vaatii, ettei pänttäämistä jatka liian myöhään ja ettei opiskelemisen jälkeen tee illalla enää muuta aivoja liiaksi kiihdyttävää.

Moni myös kokee, että illalla vaivaamaan jääneeseen pulmaan on aamuun mennessä löytynyt itsestään vastaus. Tätä ilmiötä ei ole ainakaan toistaiseksi pystytty todistamaan tutkimuksissa.

OSITTAIN TOTTA Unettomuus aiheuttaa aivoverenkiertohäiriöitä.

Valvomisen ei ole havaittu suoraan lisäävän aivoinfarkteja tai -verenvuotoja. Sen sijaan unenpuutteen vähittäiset vaikutukset kuten verenpaineen nousu ja lihominen voivat vaikuttaa sairastumisriskiin.

TOTTA Univaje vaikuttaa Alzheimerin tautiin.

Unen ja Alzheimerin taudin yhteydestä on tosiaan tutkimustietoa. Sisäisen kellon häiriöt ja univaje pahentavat jo puhjenneen sairauden oireita. Huonosti nukkuminen vahvistaa amyloidiplakkien muodostumista ja heikentää sairastuneen tiedollisia toimintoja.

TOTTA Unilääkkeen avulla saatu lepo ei ole aivoille yhtä virkistävää kuin luonnollinen uni.

Perinteiset unilääkkeet − bentsodiatsepiinit ja niin kutsutut z-lääkkeet − vähentävät yöunesta sekä syvän unen että vilkeunen vaiheita. Yöuni täyttyy tällöin kevyestä perusunesta eikä virkistä yhtä hyvin kuin luonnollinen ja terve uni.







Nukkuessa ihmisen aivot puhdistavat ja uudistavat itseään. Jo yksi kokonaan valvottu yö vaikuttaa aivojen toimintakykyyn, mutta myös vähitellen kertyvä univaje on haitallista.

TOTTA Uni on välttämätöntä aivoille.

Ihminen ei tule toimeen ilman unta. Jokainen elollinen olento tarvitsee unen ja valveillaolon vaihtelua. Liian vähäiseksi jäävä uni vaikuttaa nopeasti aivojen toimintaan. Reaktionopeus hidastuu, keskittyminen, tarkkaavaisuus ja huomiokyky huononevat. Olo on yksinkertaisesti väsynyt.

TARUA Unenpuute vaurioittaa aivoja pysyvästi.

Haitallisuudestaan huolimatta liika valvominen ei aiheuta aivoissa konkreettisia rakennemuutoksia, jotka näkyisivät esimerkiksi magneetti- tai röntgenkuvissa. Aivojen toimintakyky elpyy, kun unta saa jälleen riittävästi.

Esimerkiksi pikkulasten vanhemmilla paha unenpuute saattaa kestää vuosia, mutta perheen unirytmin löydyttyä aikuisten olo ja vireys kyllä palaavat vähitellen ennalleen.

TOTTA Lapsen aivoille riittävä uni on vielä tärkeämpää kuin aikuiselle.

Lapsen ja nuoren aivojen kehitys on yhä kesken, ja niissä syntyy koko ajan uusia hermoyhteyksiä. Aivot tarvitsevat unta ja lepoa kypsyäkseen lopulliseen muotoonsa.

TOTTA Uni uudistaa aivoja.

Nukkuessa aivosolujen väliin avautuu tilaa, ja aivo-selkäydinneste mahtuu virtaamaan vapaammin kuin päivällä. Aivosolujen toiminnasta syntyneet ylimääräiset kuona-aineet pääsevät näin huuhtoutumaan pois.

Lisäksi on huomattu, että kaikkein syvimmän unen vaiheessa hermosolujen välille syntyy liitoksia. Liian paksut tai heikot liitokset purkautuvat ja sopivat vahvistuvat. Unen aikana aikuisellekin syntyy muistikeskuksiin uusia hermosoluja, vaikka usein kuulee väitettävän, etteivät aivot uusiutuisi.

TOTTA Valvottuaan ihminen on kuin humalassa.

Tutkimuksissa on selvitetty, miten esimerkiksi yhden vuorokauden yhtämittainen valvominen vaikuttaa terveen aikuisen toimintakykyyn. Ajosimulaattoritesteissä on havaittu, että valvoneen tila vastaa noin 0,6 promillen humalaa: reaktiot ovat hidastuneet ja virheitä sattuu tavanomaista enemmän. Väsyneenä rattiin meneminen ei siis ole mikään harmiton juttu vaan jopa yhtä vaarallista kuin juopuneena autoileminen.

TARUA Myös liika nukkuminen on haitallista aivoille.

Ihminen ei pysty nukkumaan määräänsä enempää, vaan hän havahtuu lopulta hereille. Itseään ei myöskään voi virkeänä pakottaa nukkumaan. Esimerkiksi sairastaessa unta saattaa riittää paljon tavanomaista pidempään, mutta tällöin aivot ja elimistö tarvitsevatkin normaalia enemmän lepoa ja elpymistä.

TARUA Pieni jokaöinen univaje ei ole yhtä haitallista kuin raju valvominen.

Kiireinen elämänrytmi houkuttaa helposti nipistämään joka ilta nukkumisesta hieman aikaa muihin puuhiin. Vaikutukset toimintakykyyn eivät ole yhtä välittömiä ja dramaattisia kuin ylipitkässä valvomisessa, mutta vähitellen kertyvällä univajeella on useita muita, osin salakavalia seurauksia. Verenpaine ja verensokeritaso kohoavat. Paino saattaa pyrkiä nousemaan. Kortisolin ja muiden stressihormonien erittyminen kiihtyy. Elimistöön kehittyy lievä tulehdustila. Hiljalleen hivuttautuvan univajeen vaikutuksia ei siis kannata vähätellä.

OSITTAIN TOTTA Arjen univelat ehtii kuitata viikonloppuna.

Periaatteessa muutaman vuorokauden liian lyhyet yöunet on mahdollista kompensoida esimerkiksi viikonloppuna nukkumalla tavanomaista enemmän. Harva kuitenkaan malttaa tai onnistuu lepäämään parin vapaapäivän aikana näin paljon. Usein suunnitelmat univelan kuittaamisesta viikonloppuna siis jäävät toteutumatta, ja tarvittaisiin useamman päivän vapaa.

OSITTAIN TOTTA Unessa ihminen oppii uutta ja ratkoo ongelmia.

Tutkimuksissa on todettu, että illalla juuri ennen nukkumaanmenoa opiskellut asiat tosiaan painuvat muistiin syvien ja riittävän pitkien yöunien aikana. Tämän ilmiön hyödyntäminen kuitenkin vaatii, ettei pänttäämistä jatka liian myöhään ja ettei opiskelemisen jälkeen tee illalla enää muuta aivoja liiaksi kiihdyttävää.

Moni myös kokee, että illalla vaivaamaan jääneeseen pulmaan on aamuun mennessä löytynyt itsestään vastaus. Tätä ilmiötä ei ole ainakaan toistaiseksi pystytty todistamaan tutkimuksissa.

OSITTAIN TOTTA Unettomuus aiheuttaa aivoverenkiertohäiriöitä.

Valvomisen ei ole havaittu suoraan lisäävän aivoinfarkteja tai -verenvuotoja. Sen sijaan unenpuutteen vähittäiset vaikutukset kuten verenpaineen nousu ja lihominen voivat vaikuttaa sairastumisriskiin.

TOTTA Univaje vaikuttaa Alzheimerin tautiin.

Unen ja Alzheimerin taudin yhteydestä on tosiaan tutkimustietoa. Sisäisen kellon häiriöt ja univaje pahentavat jo puhjenneen sairauden oireita. Huonosti nukkuminen vahvistaa amyloidiplakkien muodostumista ja heikentää sairastuneen tiedollisia toimintoja.

TOTTA Unilääkkeen avulla saatu lepo ei ole aivoille yhtä virkistävää kuin luonnollinen uni.

Perinteiset unilääkkeet − bentsodiatsepiinit ja niin kutsutut z-lääkkeet − vähentävät yöunesta sekä syvän unen että vilkeunen vaiheita. Yöuni täyttyy tällöin kevyestä perusunesta eikä virkistä yhtä hyvin kuin luonnollinen ja terve uni.







Uni on keksitty aivoja varten. Nukkuja ei sitä huomaa, mutta hänen aivoissaan aherretaan kuin yövuorossa konsanaan. Yön aikana aivot peseytyvät, tankkaavat ja remontoivat itseään. Aivoterveyttä ei ole ilman unta.

Unen merkitys jaksamiselle ja hyvinvoinnille on useimmille arkinen ja kantapään kautta opittu selviö. Unta vastaan on kuitenkin pyristelty myös tieteessä, kertoo unitutkija Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta.

- Vielä 40 vuotta sitten ajateltiin, että uni on jotain, mistä ihmiskunnan pitää päästä eroon, hän hymähtää.

Nyt tiedetään toisin. Uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa, josta ei voi tinkiä loputtomiin. Vaikka aivot elpyvät unessa, ne ovat silti hyvin aktiiviset unen aikana, Stenberg sanoo. Uusin havainto aivojen yövuoron tehtävistä liittyy puhtaanapitoon.

- Aivosolujen välissä ja ympärillä on nestettä, johon kertyy hereillä olon aikana erilaisia kuona-aineita. Kun vaivumme uneen, solujen välitila alkaa suurentua ja aivojen nestekierto tehostuu. Aivot siis huuhtelevat itseään ja hankkiutuvat eroon haitallisista aineista, Stenberg kertoo.

Aivojen nestekierron on todettu poistavan aivoista muun muassa Alzheimerin tautia aiheuttavaa amyloidi-valkuaisainetta. Stenberg arvelee, että yöllinen "aivopesu" auttaa aivoja poistamaan monia muitakin haitallisia jätteitä, mutta mitä ne ovat, on vielä tutkimusta vailla.

Koska aivot eivät joudu unen aikana käsittelemään ulkopuolelta tulevaa aistitulvaa, niiden soluilla on aikaa tankata energiaa tulevaa valvejaksoa varten. Aivot käyttävät ravintonaan glukoosia eli sokeria, jota ne kuluttavat enemmän kuin mikään muu elimistön osa.

Rakennus- ja purkutöitä

Aivotutkimus on romuttanut aika päivää sitten käsityksen, että aivojen solut eivät pysty uudistumaan. Päinvastoin, aivot ovat pitkin elämäämme muuttuva, muovautuva ja korjautuvakin kokonaisuus. Uni on muovautuvuudelle erittäin tärkeää.

- Unen aikana aivojen hermosoluissa ja niiden välisissä yhteyksissä tapahtuu muutoksia. Osa yhteyksiä heikkenee ja osa vahvistuu. Yhteydet, joita ei tarvita, siivotaan pois, Tarja Stenberg kertoo.

Toisin kuin usein väitetään, unen aikana emme kuitenkaan enää opi uutta. Oppi, uusi tieto, on tullut näön, kuulon ja muiden aistien kautta hereillä ollessa. Yöllä aivot järjestelevät tätä tietoa ja siirtävät sitä paikoilleen muistin säiliöihin. Uni liittyy oppimiseen myös siten, että aivosolujen uusiutuminen näyttää yöaikaan olevan vilkkainta niissä aivojen osissa, jotka liittyvät oppimiseen ja muistamiseen.

Koska aivot ovat muuntuva ja kasvava elin, niiden vilkkaimmissa kehitysvaiheissa riittävä uni olisi hyvin tärkeää. Unitutkimuksessa on herätelty keskustelua eritoten teini-ikäisten unitunneista, joita moni uhraa somelle ja muulle alati tarjolla olevalle viihdykkeelle. Myös aikuisten keskimääräisen yöuni on lyhentynyt viimeisten kahdenkymmen vuoden aikana noin kahdellakymmenellä minuutilla.

Aivojen sudenhetki

Uni ei ole kautta yön samanlaista, vaan luonto tarjoaa nukkujalle kahta laatua: REM-unena ja non-REM-unena. Jälkimmäistä voi nimittää syvän unen vaiheeksi, jota on valtaosa - 80 prosenttia - koko uniajasta. Se on unta, jonka aikana aivotoiminta hiljenee selvästi. Syvän unen yksi tärkeimmistä ilmiöistä on verenpaineen lasku. Paine laskee sekä aivojen ja että koko elimistön suonistoissa. Jos nämä vähemmän paineistetut tunnit jäävät toteutumatta tai syvän unen tunnit jäävät lyhyiksi, suoniston terveys kärsii aikaa myöten ja verenpainetauti uhkaa.

Verenpaine on myös tekijä, joka tekee toisesta univaiheesta, REM-unesta, koetinkiven aivoille. REM-unen aikana tapahtuu kummia, sillä aivokuori syttyy toimimaan kuin ihminen olisi valveilla. Suurin osa lihaksista lamaantuu kokonaan niskasta alaspäin. Hengitys kiihtyy ja silmät alkavat liikkua nopeasti luomien alla (englanniksi rapid eye movement, josta tulee lyhenne rem). Samaan aikaan myös verenpaine villiintyy, se voi nousta ja laskea miten sattuu. Hyvässä kunnossa olevat aivosuonet kestävät verenpaineen vuoristoradan, mutta suonet ovat kovilla, jos niissä on esimerkiksi kalkkeumaa.

- REM-uni ajoittuu usein aamuyöhön, ja silloin tapahtuu paljon ainakin sydäninfarkteja, Tarja Stenberg huomauttaa.

Unenpuute voi olla vauhdittamassa verenpainetaudin syntyä, ja liian korkean verenpaineen tiedetään olevan aivoverenkiertohäiriöiden suurin riskitekijä. Unettomuus lisää aivojen ahdinkoa myös epäsuorasti, sillä väsyneen ihmisen ruokahalun säätely ei toimi järjellisesti, vaan mieliteko eritoten rasvaan ja hiilihydraatteihin kasvaa. Siksi unettomuus voi johtaa ylipainoon. Ylipaino ei taas tee hyvää verenpaineelle, vaan nostaa sitä.

Muistatko kun viimeksi jämähdit laiturinnokkaan iltautuisen järvimaiseman äärelle? Vaeltelit katseellasi veden pintaa ja tuntui hyvältä vain olla. Tai kun uppouduit metsänpohjan suppilovahveromereen, ja kori täyttyi kuin itsekseen. Tunnustelit, nuuhkit, vaistosit suuntia, unohdit ajankulun. Olit tuolloin lumoutunut.

Ympäristöpsykologiassa lumoutumisella tarkoitetaan yrityksetöntä keskittymisen tilaa. Rentoa valppautta, jollainen syntyy spontaanisti havainnoidessamme luonnonilmiöitä. Tämä palauttaa henkisestä uupumuksesta, jota tuottaa tahdonvarainen keskittyminen, arkeemme usein liittyvä pinnistetty keskittyminen.

Luonto siis elvyttää lumoamalla. Tila on otollinen aivojen niin kutsutun lepotilaverkoston aktivoitumiselle. Tämä merkitsee useiden aivoalueiden, mukaan lukien päälakilohkon takaosien assosiaatioon liittyvien, yhteistoimintaa. Asiat yhdistyvät, palaset loksahtelevat, nousee oivalluksia. Lamppu syttyy.

Lumoutumisen tärkeä osatekijä on rentoutuminen, jota luonnossa oleskelu tukee. Tämä on mittalaittein havaittu leposykkeestä, systolisesta verenpaineesta, ihon sähkönjohtavuudesta ja kasvolihasten jännityksestä. Ihmisten kokemus vahvistaa mittaukset: sveitsiläistutkimuksessa koettu stressi hupeni metsässä keskimäärin jopa 87 prosentilla. Aivot kiittävät, sillä jatkuva stressi kutistaa hermosoluja ja pitkään jatkuessaan vanhentaa aivoja.

Ensimmäinen palvelu

Klikkaa tästä ja aloita kirjoittamaan. Laudantium totam rem aperiam eaque ipsa quae.

Toinen palvelu

Klikkaa tästä ja aloita kirjoittamaan. Voluptatem quia voluptas sit aspernatur aut odit.

Palvelun nimi

Klikkaa tästä ja aloita kirjoittamaan. Repellendus temporibus autem quibusdam et aut.

Palvelun nimi

Klikkaa tästä ja aloita kirjoittamaan. Repellendus temporibus autem quibusdam et aut.

Kolmas palvelu

Klikkaa tästä ja aloita kirjoittamaan. Est laborum et dolorum fuga et harum quidem.