MITÄ ON RENTOUS?

Allaoleva on katkelma psykoterapiaopintoihin liittyneestä lopputyöstä jonka tein n. 10 vuotta sitten.

Rentoutumisen taito on meillä jokaisella. Olemme kaikki osanneet lapsena ottaa rennosti. Lapset leikkivät, juoksevat, nauravat ja energiaa tuntuu joskus riittävän loputtomiin. Lapsena emme analysoi, arvioi asioita. Otamme asiat sellaisena kuin ne meille välittömässä kokemuksessa ilmenevät. Lapsen maailma on hyvin pitkälle kokemuksellista maailmaa. Lapsi kokee ja oppii asioita kehonsa avulla.

Länsimaisen yhteiskunnan ihmisellä on aina kiire jonnekin. Tärkeätä ei aina tunnu olevan se minne on kiire. Vain kiire on tärkeätä. Kiire syntyy mielen, ajattelun, kautta. Ajattelemme, että meillä on kiire. Kuvittelemme, pohdimme, yritämme asioita. Yleensä olemme vain unohtaneet rentoutumisen tärkeän taidon kaiken kiireemme keskellä. Onneksi rentous on kuitenkin taito, joka voidaan palauttaa muistiin, uudelleenoppia.

Kirjoitelmassani esittelen mitä tarkoittaa henkinen vireystila eli "hyvä tila", miten siihen voidaan päästä, mitä "hyvä tila" tarkoittaa terapiatyössä ja lopuksi kysyn mistä voimme tietää olemmeko "hyvässä tilassa".

1. "HYVÄ TILA"

Rentoutuminen voidaan jakaa fyysiseen rentoutumiseen eli kehon rentoutumiseen, ja psyykkiseen rentoutumiseen eli mielen rentoutumiseen. Voidaan puhua myös fyysisestä ja psyykkisestä vireystilasta. Psyykkisen ja fyysisen vireystilan kokonaisuutta voidaan kutsua psykofyysiseksi rentoudeksi eli henkiseksi vireystilaksi. Tässä työssä kutsun tätä henkistä vireystilaa yksinkertaisuuden vuoksi vain "hyväksi tilaksi".


1.1. FYYSINEN RENTOUS ELI KEHON VIREYSTILA

Kaikkien lihasten rentoutumista samanaikaisesti niin täydellisesti kuin mahdollista, kutsutaan yleiseksi rentoudeksi. Yksittäisen lihaksen tai lihasryhmän rentoutumista kutsutaan paikalliseksi rentoutumiseksi. Osittainen, paikallinen, rentous on niiden lihasten rentouttamista joita ei tarvita tehtävän suorittamiseen. Tällöin vain tarpeen mukaiset lihakset työskentelevät tarvittavissa määrin, eli niin vähän kuin mahdollista, niin paljon kuin tarvitaan.

Paikallinen rentoutuminen toteutuu hyvin koordinoiduissa liikkeissä, joissa turhat liikeradat eivät kuluta energiaa ja lihakset supistuvat tarkoituksenmukaisella voimalla. Samanaikaisesti ne lihakset, jotka eivät osallistu työhön palautuvat eli rentoutuvat ja myötäilevät liikettä. Hyvä esimerkki tällaisesta harjoittelusta on SyväAsahi.

Kehonosien rentouttaminen luo tilaa myös muille muutoksille. Se antaa hyvän pohjan henkiselle rentoutumiselle, joka voi olla mielikuvamatkustelua, muuta toiminnan katselua ja kokemuksia mielessä sekä uppoutumista maisemaan ohjatusti tai vapaasti. (Lindh, 131)

Kehon rentous voidaan kuvata kolmena tasona. Ensimmäinen taso on pinnallinen taso joka tarkoittaa asennon ja liikkeen rentoutta. Tämä on helppoa ja jokainen voi saavuttaa tämän tason. Tällä tasolla on kuitenkin vielä sisäistä jännitystä kehossa ja mielessä. Seuraavalla tasolla voidaan rentouttaa syvät lihakset sekä jänteet. Kolmas ja syvin taso rentoutumisessa tavoittaa sisäelimet ja luuytimen. (Yang, 1997, 106 -107)

Toisin sanoen fyysinen rentous voi olla paljon enemmän kuin pelkästään lihasten rentouttamista kuten yleensä ehkä ajatellaan. Rentoutumisen vieminen luihin ja ytimiin asti vaatii tietenkin säännöllistä ja ahkeraa harjoittelua niin kuin mikä tahansa taito jonka haluamme oppia kunnolla.


1.2. PSYYKKINEN RENTOUS ELI MIELEN VIREYSTILA

Kun keskitymme tarkkailemaan omaa hengitystämme, kuuntelemaan musiikkia tai syvennymme luonnon katselemiseen, alkaa mielemme tunnetila muuttua. Mielen rentoutuminen ilmenee muuntuneena tietoisuuden tilana eli vireystilana. Muunnetut vireystilat havainnollistuvat aivojen kuorikerroksen aivosähkökäyrillä. Näiden värähtelytasot heijastavat tietoisuuden, mielen tilamme, toimintatiloja. (Lindh, 82)

Normaalissa valvetilassa, Betatilassa, käytämme aivojamme mm. ajatteluun, päätöksentekoon, puhumiseen ja ongelmanratkaisuun.

Alfatilassa tietoisen huomion siirtyessä lyhyenkin hetken ajaksi tietoisuuden hallinnasta muuhun keskittymiseen, tahaton tai tarkoituksellinen ajatus rentoutumisesta avaa väylän mielen rentoutumiselle. Oppimiseen ja havaintojen nopeaan ja laajaan tekemiseen sekä päätöksenteon tai järkeilyn pohjaksi mielen pitää olla rentoutunut, vapaa ja vastaanottavainen. Mielen rento vireys eli valppaus laajentaa eri aistien ja sisäisen havaintojen teon aluetta oppimisessa ja muussa luovassa tuottamisessa. Mielen rentoutuessa mielen tietoinen kontrolli hellittää ja mieli vapautuu niistä rajoitteista, jotka ovat välttämättömiä normaalien ja analyyttisten ajattelurutiinien ylläpitämisessä. Alfatila on mielikuvituksen ja leikin tila, jossa nopea synteesi tiedostamattoman mielen muistivarastoista tapahtuu. (Lindh, 82 - 83)

Rentoutumisen edelleen syventyessä pääsemme Thetatilaan, joka on syvemmän unelmoinnin ja mietiskelyn vyöhykettä. Ominaista tälle tilalle on alttius suggestioiden, eli ympäristövihjeiden, vaikutukselle. Thetatilaa tarvitaan uusien ratkaisujen vapauttamiseen niin oppimis- kuin muissakin luovissa mielen prosesseissa. (Lindh, 83)

1.3. PSYKOFYYSINEN RENTOUS ELI HENKINEN VIREYSTILA

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus eikä fyysistä ja psyykkistä rentoutta voi käytännössä erottaa mitenkään selkeästi toisistaan. Keho ja mieli vaikuttavat koko ajan toisiinsa. Kun keho ja mieli toimivat hyvin yhdessä eli ovat molemmat rentoutuneita voimme kutsua tätä psykofyysiseksi rentoudeksi eli henkiseksi vireystilaksi. Kutsun tätä henkistä vireystilaa yksinkertaisuuden vuoksi vain "hyväksi tilaksi". Eli "hyvä tila" viittaa kehon ja mielen rentoutumiseen ja yhteistoimintaan. "Hyvässä tilassa"

- tietoisuus on voimakas ja itsehallinta kasvaa,

- energiatasomme on korkea

- "hyvään tilaan" pääseminen voi jo sinänsä parantaa mielentiloja

- kipukynnyksemme kasvaa ja mielihyvän tuntemisen kynnys laskee

- osaamme nauttia asioista ja tunteista enemmän

- mielihyvän tunteminen lisää energiaa

- eri aistien havainnot syvenevät

- keskittymisen parantuessa tietoisuus ympäristöstä kasvaa ja muistitoiminnot suhteutuvat yhteyksien tajuamiseen,

- suoriutumisen taso ja rentoutumisen taso ovat suorassa yhteydessä toisiinsa, (Lindh, 81).

"Hyvässä tilassa" voimme saada flow-kokemuksia. Flow-kokemus on dynaaminen tila ja holistisesti kiihottava elämys, joka ei aiheuta ahdistusta sen suhteen, mitä kenties tapahtuu tai jää tapahtumatta. Flow-kokemuksen ehtoina on se, että toiminnalla on selkeä päämäärä ja tilaisuus sen saavuttamiseen. Toiminnan tulee sisältää kaikkien aistien ja mielen keskittymistä siten, että minätietoisuus häviää. Jatkuva haasteellinen taidon kehittäminen eli tietoisuuden kontrolli kuuluu aina toimintaan, joka tuottaa nautintoa ja muodostuu vähitellen itsetavoitteelliseksi eli autoteliseksi. (Lindh, 76)

Flow-kokemuksia on kaikilla ihmisillä vaihtelevasti. Monilla nuo kokemukset liittyvät taiteen tai urheilun harrastamiseen ja niitä koetaan myös oppimisessa ja työn parissa. Yleensä flow-kokemuksen toteutuessa energiankäyttö on optimaalista ja usein flow koetaan rentoutuneesti ponnistellen tai ponnistelematta. Esimerkiksi lukeminen voi tuottaa flown. Lukiessa luodaan mielikuvitusmaisemaa, jossa toteutetaan kirjan tapahtumia. Näin luodaan ainutkertaista tapahtumaa, joka vaatii keskittymistä ja taidon harjoittamista samalla tuottaen flown. (Lindh, 76 - 77)


2. MITEN PÄÄSEMME "HYVÄÄN TILAAN"?

"Hyvään tilaan" voidaan päästä monin eri tavoin. Voimme kuunnella musiikkia, ihastella luonnon kauneutta tai vaikka lukea hyvän kirjan. Mielemme keskittyminen antaa kehollemme mahdollisuuden rentoutua. Toisaalta voimme päästä "hyvään tilaan" myös periaatteessa minkä tahansa fyysisen harjoitteen avulla. Voimme mennä kuntosalille ja saavuttaa lihasten harjoittamisen avulla mielen keskittymisen ja rentoutumisen ja sen kautta myös fyysisen rentoutumisen.


2.1. PSYYKKINEN JA FYYSINEN HARJOITTELU

Musiikin kuuntelu, kirjan lukeminen ja kuntosali ovat hyviä tapoja päästä "hyvään tilaan" mutta jos haluamme "hyvän tilan" olevan jotakin joka meillä on koko ajan niin silloin nämä keinot eivät välttämättä riitä. Kun tulemme kuntosalilta meillä on hyvä olo, ehkä "hyvä tilakin", mutta yleensä tämä hyvä olo ei kestä kovin kauaa ja joudumme menemään uudelleen ja uudelleen kuntosalille, mikä tietysti sinänsä ei ole huono juttu ollenkaan. Luettuamme hyvän kirjan tai käveltyämme luonnossa voimme olla hetkellisesti "hyvässä tilassa" kunnes "arki" koittaa ja kirja on vain hyvä muisto. Toisin sanoen, usein rentoutumisemme ja "hyvä tilamme" on vain hetkellistä.

Nykymaailmassa ihmiset ovat kiireisiä ja työpaineet saattavat aiheuttaa voimakkaita stressitiloja, mikä heijastuu mielen jännittymisen kautta koko kehomme vireystilaan. Vähitellen lihakset jännittyvät huomaamattamme ja rentoutta on yhä hankalampi tunnistaa. Apua lihakireyksiin haemme hierojilta ja muista hyvää oloa tuottavista palveluista. Toiselle hyvän olon voi tuoda shoppailu. Ongelmana tässä kuitenkin on jälleen se, että hyvää oloa tuottaa toinen ihminen tai rahalla saatava palvelu. Voisiko siis olla mahdollista saavuttaa rentoutunut olo ja "hyvä tila" riippumatta muista ihmisistä tai ilman rahaa?

Tarvitsemme siis keinon jolla voimme harjoitella "hyvään tilaan" pääsemistä, "hyvässä tilassa" olemista, sen kehittämistä ja siinä pysymistä. Tärkeään asemaan nousee tässä vaiheessa oma minämme ja oma kehomme. Millä tavalla tunnemme itsemme, millä tavalla ajattelemme itsestämme ja millä tavalla tunnistamme kehomme. Tavoitteena on oppia kontrolloimaan kaikkea tekemistämme, olla tietoisia liikkeistämme ja sitä kautta tunnistaa rentous itsessämme sekä sen vaikutukset tekemiseemme.


2.2. HENKINEN HARJOITTELU

Voimme harjoitella kehon ja mielen yhteistoimintaa, "hyvää tilaa", kaikessa mitä teemme. Voimme harjoitella sitä työssä, kotona ja vapaa-aikana. Kun kävelemme voimme keskittää huomiotamme siihen miten itse asiassa kävelemme. Mitä teemme kun kävelemme. Mitä on kävely? Voimme kiinnittää huomiomme siihen miten lantiomme liikkuu, miten kädet heiluvat kävelyn tahdissa, miten vartalomme kiertyy kävelyssä.

Kun olemme työpaikalla vaikka tietokoneen äärellä voimme keskittää huomiotamme siihen, miten istumme, missä ovat hartiamme, saammeko tukea asennollemme maasta ja jaloista. Tehdessämme kuntosalilla erilaisia lihasharjoitteita voimme keskittää huomiotamme siihen miten käytämme itseämme, kehoamme, miten koukistamme kyynärpäätämme, mitkä lihakset jännittyvät, missä liikkeen pitäisi tuntua.

Herää tietenkin kysymys miten voimme koko ajan keskittyä siihen miten kävelemme tai istumme. Jos koko ajan keskityn siihen miten istun niin miten voin tehdä mitään muuta, esimerkiksi kirjoittaa tai keskustella?

Harjoittelun kautta tämä huomion kiinnittäminen esimerkiksi istuma-asentoon tulee meille tavaksi eli se muuttuu automaattiseksi ja alitajuiseksi toiminnoksi ja meidän ei tarvitse siihen enää kiinnittää tietoista huomiota mutta voimme koska tahansa ottaa sen tietoisen huomiomme kohteeksi.

Emme yleensä kiinnitä juuri huomiota kehoomme. Vasta silloin kun kehomme kärsii, kipuilee, annamme sille huomiotamme. Kuitenkin kehomme on se osa meitä joka elää koko ajan tässä hetkessä toisin kuin mieli joka usein muistelee menneitä tai haaveilee tulevaisuudesta. Keskittymällä kehoomme, keholliseen kokemukseemme, voimme päästä kosketuksiin nykyhetken kanssa eli siihen mitä on juuri nyt.

HYPNOOSI JA "HYVÄ TILA"

Hypnoosin avulla aikaansaadaan syvä ja kokonaisvaltainen rentoutuminen eli HYVÄ TILA. Hypnoosin avulla pääsemme vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti suoraan alitajuntaan. Hypnoosin avulla pääsemme käyttämään hyväksi em. Theta- ja Deltatiloja ja saamme kaiken hyödyn rentoutumisesta. Itsehypnoosia avulla pystymme tuottamaan tämän HYVÄN TILAN itse itsellemme juuri silloin kuin haluamme ja itsehypnoosin oppii helpoiten hypnoosissa!



LÄHTEET


Klemola, Timo, 2004: Taidon filosofia - filosofin taito, Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere

Koivunen, Pasi, 2001: Ylitä itsesi, Itsehypnoosin avulla parempaan suorituskykyyn, iloon ja mielen tyyneyteen, toimittanut Jarmo Uusi - Rintakoski, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä

Lindh, Raimo, 1998: Mielikuvaoppiminen, WSOY - Kirjapainoyksikkö, Juva

Yang, Jwing-Ming, 1997: The root of Chinese Qigong, secrets for health, longevity & enlightment, YMAA Publication Center, Canada