TERVEYSLIIKUNTAPALVELUT

SyväAsahi

- AsahiRelax

- AsahiSomatics

TerveysAikido




Perinteisesti terveys on ymmärretty tarkoittavan sairauksien poissaoloa eli olemme terveitä jos emme ole sairaita. Positiivisempi tapa puhua terveydestä jolloin siihen kuuluu enemmän asioita kuten terveellinen ravinto, liikunta, suhteemme ympäristöön, toisiin ihmisiin. Tällöin usein käytetään termiä wellness - hyvinvointi. Hyvinvointi laajentaa terveyden käsitettä. Hyvinvointi on paljon enemmän kuin vain sairauksien poissaoloa. Näkökulma on vaihtunut terveyden edistämiseen. Tavallaan wellness -ajattelussa etsitään jonkinlaista ihmisen eri elinpiirien, fyysisten, psyykkisten, henkisten ja sosiaalisen, tasapainoa. Ihmiset etsivät hyvinvointia eri paikoista ja asioista. Voidaan käydä kuntosaleilla, retriiteissä, teatterissa, kävelemässä metsässä. Joskus tuntuu siltä, että hyvinvoinnin käsitteestä on tullut niin laaja, että mikä tahansa, josta tulee hyvä olo tai hyvä mieli, käy hyvinvoinnista ja sen edistämisestä. 

Uutena mukaan on tullut puhe "tietoisuustaidoista" eli mindfulnessista





Uuden hyvinvointiajattelun vaiheen voi nähdä sarastavan nyt, kun on alettu kiinnittää huomiota siihen, että mieltäkin voi harjoittaa. Erilaiset "mindfulnesstekniikat" leviävät ihmistyön joka alueella. On alettu puhua "tietoisuustaidoista" ja "läsnäolotaidoista". Ymmärrämme nykyään hyvin liikunnan merkityksen ihmisen hyvinvoinnille. Olemme alkamassa ymmärtää myös mielen harjoittamisen tärkeyden vastaavalla tavalla. Tietoisuustaidot ovat nousemassa keskiöön eräänlaisina nykyajan selviytymistaitoina. Terapiamaailmassa tietoisuustaidot ovat nyt muotia. Sieltä ne ovat leviämässä kaikkialle erilaisiin ihmisen hoitamisen ja valmentamisen muotoihin. 

Tietoisuustaidot perustuvat tuhansia vuosia vanhoihin idän perinteisiin ja niissä kehittyneisiin mielen harjoittamis- ja tutkimusmenetelmiin. Nyt länteen siirtyessään ne ovat vaarassa tulla väärinymmärretyiksi. Yksi ongelma on se, että länsimainen viitekehys, mihin niitä siirretään, on ihmisen kahtia jakava, dualistinen. Me näemme ihmisen koostuvan kehosta ja mielestä, ruumiista ja sielusta ja tätä taustaa vasten tietoisuustaidotkin nähdään helposti vain mielen taitoina. Kyse on kuitenkin taidoista, joissa korostetaan ihmisen kokonaisuutta: kehomieltä ja sen harjoittamista. Mieltä harjoitetaan aina kehon kautta, kehossa, kehomielessä. Asahi on tästä harjoitustavasta hyvä esimerkki. Kehotietoisuus on se kohta, missä keho ja mieli yhtyvät, ja asahi on kauttaaltaan kehotietoisuuden harjoittamista. Asahi on esimerkki liikuntamuodosta, joka edustaa hyvinvointiajattelun kolmatta vaihetta, jossa tietoisuustaidot nostetaan hyvinvointiajattelun keskiöön. Tietoisuustaitojen viitekehys tuo mukanaan selkeän psykologisen ja filosofisen perustelun ASAH I .... 16 ihmisen tietoisuuden harjoittamiselle. Kyse on itsekasvatuksesta, lisääntyvästä itseymmärryksestä, eräänlaisesta olemisen tasapainosta, jota säännöllinen kehomielen harjoittaminen synnyttää. Kirjassani Mindfulness - tietoisuuden harjoittamisen taito kuvaan tarkemmin tätä harjoitusprosessia ja sen ulottuvuuksia. 

1. Perinteinen käsitys: terveys on sairauksien poissaoloa. 

Sairauksia ennaltaehkäisevä ja hoitava liikuntamuoto, helppo, ei osallistumiskynnystä. 

2. Kokonaisvaltainen wellness-käsite, johon liittyvät terveet elämäntavat: liikunta, ravinto, suhde ympäristöön, henkisyyteen. 

- Näkemys ihmisestä kokonaisuutena, optimaalisen kehon asennon ja toimintatavan harjoittaminen: ergonomiset periaatteet, keskilinja, optimaalinen kehon käyttö niin arjessa kuin työssä, esim. selän neutraaliasento; rentous, kehon vapauttaminen jännityksistä. Koko kehon liikkeen ydintaito. 

3. Uusi käsitys hyvinvoinnista: tietoisuustaidot henkisen kasvatuksen menetelmänä; filosofinen ja psykologinen perustelu. 

- Huomion suuntaaminen ja tietoisuustaidot osana jokaista liikettä. Hengitys ja kehotietoisuus kehon ja mielen yhdistäjänä. Aistien avaaminen. 



1. Kehon linjaus ja rentous

Pyramidin ensimmäinen kohta on kehon linjauksen harjoittaminen. Sillä tarkoitetaan tapaa, miten kannattelemme itseämme maan vetovoimaa vastaan. Länsimaisessa liikunnassa, oli se sitten urheilua tai terveysliikuntaa, tähän asiaan ei yleensä kiinnitetä mitään huomiota. Se on kuitenkin olennainen osa kaikissa somaattisissa menetelmissä, missä tutkitaan kehon optimaalista asentoa. Jos meiltä puuttuu taito linjata itsemme hyvin, lihaksemme jäykistyvät, emme löydä rentoutta tai ylipäätään vapaata liikettä. Jos päämme on jatkuvasti eteen kallistuneena, niskamme on aina jäykkä. Hyvä kehon linjaus on kaiken liikkumisen ja kehon käytön ensimmäinen ja ehkä tärkein periaate. Asahissa tutkimme sitä erilaisten keskilinjan liikkeiden avulla. Hyvään linjaukseen liittyy myös rentouden mahdollisuus. Asahin kaikki liikesarjat alkavat keskilinjan ja rentouden tutkimisella. Tämä työskentely opettaa myös keskeiset ergonomiaan liittyvät käsitteet ja auttaa hyvien ja ergonomisten työskentelytapojen löytämisessä.

2. Niska-hartiaseudun avaaminen

Niskan kivut ovat erittäin yleisiä. Yli 30-vuotiaista suomalaisista naisista neljä ja miehistä 2-3 kymmenestä ovat viimeisen vuoden aikana kokeneet niskakipuja. Joka 25. terveyskeskuskäynti johtuu niskakivuista. Ylivoimaisesti yleisin syy niskakipuun on niskan ja hartioiden lihasjännitys, joka puolestaan johtuu erilaisista sekä fyysisistä että henkisistä kuormituksista, joita voivat olla esimerkiksi hankalat asennot ja liiketoistot töissä tai harrastuksissa. Jotta tällaisilta rasituksilta vältyttäisi, on aivan olennaista opetella pään hyvä kannattelu selkärangan jatkeella ja ylipäätään selän asettaminen hyvään linjaukseen maan vetovoimaa vastaan. Erilaisilla hartioita ja niskaa venyttävillä ja avaavilla liikkeillä voidaan tehokkaasti estää lihasjännitysten syntyä ja myös poistaa jo syntyneitä jännityksiä. Asahissa liikesarjojen toinen osio keskittyy kehon tähän alueeseen.

3. Selän harjoittaminen

Myös selkäkivut ovat yksi suomalaisten yleisimmistä vaivoista. Tästä kertoo se, että yli joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on ollut alaselän kipua viimeisen kuukauden aikana ja joka kymmenes on ollut selkäkivun vuoksi viimeisen vuoden aikana lääkärin hoidossa. Selkäkipujen syyt ovat moninaiset, mutta selkärangan liikkuvuuden ylläpitäminen ja oikean nostotekniikan harjoittaminen ovat selän kannalta erityisen tärkeitä. Selkäliikkeet kehittävät selkälihasten voimaa, koordinaatiota ja reaktiokykyä. Myös verenkierto vilkastuu selän rakenteissa. Selän harjoittaminen auttaa selkävaivoista kärsivää pitämään yllä toimintakykyään ja ehkäisee selän vaivojen uusiintumista ja kroonistumista. Asahin liikesarjoissa on monipuolisesti selkää harjoittava liikekokonaisuus, missä harjoitellaan aina myös taakan nostamisen ergonomiaa

4. Tasapainon ja jalkavoiman harjoittaminen

Tämä osio on erityisen tärkeää seniori-ikäisille, mutta myös nuoremmille. Tilastojen mukaan yli 65-vuotiaista noin 30 - 40 % kaatuu ainakin kerran vuodessa. Iän myötä luku kasvaa. Noin 10 % iäkkäiden henkilöiden kaatumisista johtaa vakavaan vammaan kuten reisiluun murtumaan. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2017 Suomessa kuoli yli 1200 henkilöä tapaturmaisen kaatumisen seurauksena. Tämä on yli puolet kaikista tapaturmakuolemista. Heistä neljä viidestä oli yli 75-vuotiaita. Vertailun vuoksi samana vuonna tieliikenteessä kuoli 238 henkilöä. Kaatumisriskiä ennustavat heikentynyt jalkavoima ja tasapaino, joten jalkavoimien ja tasapainon säilyttäminen ja harjoittaminen ovat erityisen tärkeitä vanhemmassa iässä. Hauraat luut murtuvat helpommin, joten myös luutiheyden säilyttäminen on kaatumismurumien ehkäisyssä tärkeää. Liikunta auttaa myös tässä. Parasta luuliikuntaa on iskuja ja suunnanmuutoksia sisältävä liikunta. Asahin jalka- ja tasapaino-osion liikkeet sisältävät kaikki nämä elementit. Asahin kaikki liikesarjat on suunniteltu niin, että jalkavoimaa lisääviä liikkeitä löytyy monista liikeosioista. Myös tasapainoa ja "juurtumista" maahan, millä tarkoitetaan tietoisuutta kontaktista maahan, harjoitellaan kautta koko liikesarjojen

5. Tuki- ja liikuntaelinten harjoittaminen ja avaaminen, olka-, kyynärpää- ja rannenivel, polven linjaus

Yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinten vaivoja ovat jo edellä mainitut niska-hartiaseudun vaivat ja selkävaivat. Tämän lisäksi yleisiä ovat myös olkapäävaivat, kyynärpää- ja käsivaivat ja nivelrikot. Olkapään kipu on niska- ja selkäkipujen jälkeen kolmanneksi yleisin tuki- ja liikuntaelinten vaiva. Joka viides aikuinen on kokenut kipua olkapäässään viimeisen kuukauden aikana. Myös kyynärpään ja käden rasitussairaudet ovat työikäisen väestön yksi yleisimmistä sairauksista. Näitä ovat mm. erilaiset jännetulehdukset ja rannekanavaoireyhtymä. Monipuolinen ja turvallinen liikunta on erilaisten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ennaltaehkäisyn perusta. Asahin liikesarjoissa on iso joukko erilaisia olka-, kyynär- ja ranneniveltä avaavia liikkeitä, joista ohjaajan on helppo rakentaa myös juuri näitä kehon kohtia avaavia ja vahvistavia harjoitusosioita. Asahissa pyritään myös aistimaan jalkojen ja polvien hyvää linjausta ja opettelemaan polvien taivutukset niin, että niveliin ei synny nostoissakaan ylimääräisiä vääntöjä.

6. Koko kehon liikunnallinen taito, kehonhallinta, kunto

Kaiken toimintamme kannalta on edullista, että motoriset taitomme ovat hyvin kehittyneet ja peruskuntomme on hyvä. Esimerkiksi kaatuminen käy epätodennäköisemmäksi, jos liikunnallinen taitomme, kehonhallintamme on hyvä. Hyvä kehonhallinta tarkoittaa liikkeiden tasapainoisuutta, reaktionopeutta, kehon joustavuutta, ketteryyttä, voimaa jne. Monipuoliset liikkeet kehittävät myös monipuolista kehonhallintaa. Asahissa tutkitaan hyvin yksityiskohtaisesti koko kehon liikemekaniikkaa ja opetellaan kehon optimaalista liikkumisen ja voimantuoton tapaa. Tämä on eräänlainen koko kehon liikkeen ydintaito, joka voidaan viedä mihin tahansa muuhunkin liikkumisen tapaan. Asahissa mukaan otetaan myös hengityksen hallinta, mikä antaa harjoitukselle vielä syvemmän ulottuvuuden. Hyvä liikunnallinen taito edellyttää myös sopivasti lihasvoimaa ja myös kardiovaskulaarista eli verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa. Asahin avulla voidaan kehittää kumpaakin. Voima-asahissa käytetään hyväksi sekä kehon omaa painoa, että kehon omaa kykyä antaa vastavoimia liikkeelle. Keppi-asahia on mahdollista tehdä voimatangolla ja lisätä näin lihasvoimaansa. Aivan parasta voima- ja kuntoharjoittelua on parcourin tapainen liikunta, missä liikutaan ympäristön esteiden antamien haasteiden mukaan. Olen kehitellyt myös asahi-kävelyä, mikä on periaatteessa sauvakävelyä, mutta siinä sauvoja ei tarvita, mielikuvasauvat ovat yhtä hyvät.

7. Hengittämisen taito

Länsimaisessa terveysliikunnassa ei yleensä aseteta hengitystä harjoituksen kohteeksi. Ajatellaan, että hengitys on jotain, mikä tapahtuu itsestään, osana liikuntaa ja kaikki me osaamme hengittää. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Se, mitä pidämme normaalina hengityksen suhteen, ei välttämättä olekaan luonnollista. Monissa idän terveysliikunnan perinteissä hengityksen avaaminen ja harjoittaminen on niiden olennainen ja joskus erillinenkin osa. Esimerkiksi joogassa on omat hengitysharjoituksensa (pranayama). Tämä ajatustapa on jossain määrin levinnyt myös länteen, mutta ei siinä laajuudessa, missä sen soisi leviävän. Länsimainen ihminen elää edelleen sisäisen korsetin pakkopaidassa, missä ohuen vyötärön kauneusihanne pakottaa monet meistä hengittämään pinnallista kylkiluu- tai solisluuhengitystä. Monissa somaattisissa menetelmissä ja hengitystä avaavissa menetelmissä tämä tunnistetaan ja pyritään opettamaan ihmisille luonnollista hengitystapaa, missä pääasiallisen hengitystyön tekee ihmisen primääri hengityslihas eli pallea. Asahi on myös hengityksen avaamisen ja harjoittamisen menetelmä. Asahin liikesarjoissa on omat hengitysharjoitteensa, mutta kaikki asahin liikkeet ovat myös luonnollista hengitystä opettavia ja avaavia liikkeitä. Asahissa opettelemme siirtymään normaalista hengityksestä kohti luonnollista hengitystä. Luonnollisen hengityksen opetteleminen on erityisen tärkeää, jos kärsii hengitystiesairauksista.

8. Kehon ja mielen yhdistämisen taito, kehomieli

Jätin asahin liikuntapyramidin viimeiseksi kohdaksi kehon ja mielen yhdistämisen, koska siinä astutaan ulottuvuuteen, joka puuttuu kaikista länsimaisista liikuntapiirakoista. Länsimainen terveysliikunta ei vielä tunnista kunnolla kehollisen harjoituksen monia henkisiä ulottuvuuksia. Dualismi, kehon ja mielen erillisyys, kulkee läpi kaikista tällaisista piirakoista. Puhe henkisestä valmennuksesta ei tavoita sitä, mitä tarkoitetaan kehon ja mielen yhdistämisestä kehomieleksi. Henkisen valmennuksen kohde on urheilija tai liikkujan psyyke, joka siis edelleen nähdään erillisenä kehosta tai ruumiista. Tämä on ylipäättään outoa, koska lännessä on jo ainakin viisikymmentä vuotta vaikuttanut useita kehomieliykseyttä korostavia somaattisia menetelmiä, tanssin ja meditatiivisen liikkeen muotoja. Aika monet liikkujat ovat kyllä itse löytäneet nämä lajit. Siitä kertoo erilaisten nk. "body-mind" -lajien nykyinen yhä kasvava suosio. Jos etsii liikunnasta eheyttä tai eheytymistä on tärkeää tunnistaa tämä liikkeen ulottuvuus. Tietoinen liike, kuten asahin, joogan tai tai-chin liike voi olla, jos sen oivaltaa, tie syvään kokemukseen kehon ja mielen yhteydestä ja jopa kehomielen ja maailman yhteydestä.

Asahi MindBody

Asahi on hidasta, tietoista liiketä, jota voidaan tarkastella myös liikemeditaation muotona. Nykyään, kun erilaiset mindfulness-harjoitteet ovat levinneet laajalle, tämä näkökulma on tärkeä. 

Kontemplatiivisissa perinteissä kehomieltä harjoitetaan kahdella tavalla: paikallaan ja liikkeessä. Paikallaan tehtäviä staattisia harjoituksia ovat istuen tehtävä meditaatio (esim. zazen), seisten ja maaten tehtävät harjoitukset. Liikemeditaation muotoja on useita. Tällaisia ovat joogan, qigongin tai tai-chin erilaiset muodot. Asahin voidaan katsoa kuuluvan myös dynaamisen eli liikemeditaation perinteeseen.

Idän meditatioperinteet liittyvät omiin filosofisiin systeemeihinsä. Lännessä liitämme kehomielen harjoittelun länsimaiseen ajatteluun.

Kehomielen harjoituksella on kaksi tavoitetta: 1. oman mielen toiminnan ymmärtäminen ja 2. kehon ja mielen harmonian etsiminen. Kun huomio suunnataan kehon aistimuksiin, opitaan tietoisuustaitojen keskeistä menetelmää: huomion suuntaamisen taitoa. Harjoittamalla huomion suuntaamista erilaisiin kokemuksen sisältöihin, opitaan hiljalleen erottamaan kokemuksesta myös erilaisia vivahteita ja sisältöjä: huomaamme, kun ajatus nousee, kun tunne nousee, kun mielialat kulkevat mielemme läpi. Tällainen "mielen katselu" on opettavaista. Opimme hiljalleen ymmärtämään enemmän ja enemmän, miten mieli ylipäätään toimii. Tätä voidaan kutsua itsensä tutkimiseksi, itsekasvatukseksi.

Koemme usein olevamme irti kehostamme jolloin mielemme vaeltaa esim.  kauppalistoissa emmekä ole lainkaan tietoinen mistään kehomme kokemuksista. Asumme usein pitkiä aikoja vain tässä mielen virtuaalitodellisuudessa. Mielemme on silloin ikään kuin irtaantunut kehostamme. Koemme kehomme ja mielemme olevan erillisiä. Itse asiassa, emme koe kehoamme lainkaan. Kehon ja mielen harmonian etsiminen tarkoittaa palaamista kehon kokemukseen, jolloin mieli välillä tyhjenee. Asahi ja liikemeditaatio yleensä nostaa kehon kokemuksen tietoisuuden keskiöön. Silloin ajatteleva mieli (egotietoisuus) siirtyy ikään kuin tietoisuuden periferiaan ja on välillä jopa aivan hiljaa. Tämä kokemus, kehotietoisuuden esiin nosto, on liikemeditaation ydinkokemus. Voimme kokea kehotietoisuuden paikkana, missä keho ja tietoisuus, siis keho ja mieli yhdistyvät. 

Liikkumaton ja liikkuva harjoitus täydentävät toisiaan. 

AsahiSomatics

Yhdysvaltalainen filosofi Thomas Hanna otti 1970-luvulla käyttöön "somatics" -käsitteen, joka on yleistynyt kuvaamaan menetelmiä, joissa pyritään aistimaan sisäisesti kehon liikeaistimuksia, tunnistamaan miten liike kehossa syntyy, miltä keho asento sisäisesti tuntuu jne. Kaikissa näissä tekniikoissa pyritään kehon sisäisen kuuntelun kautta löytämään kehon optimaalisia asentoja ja toimintatapoja. Omia liikemalleja aistimalla virheellistä liikettä voidaan oppia tunnistamaan ja
korjaamaan. Kyse on yleensä hyvin hienovaraisesta työskentelystä, missä kehoa ei pakoteta uusiin liikemalleihin tai asentoihin vaan esimerkiksi mielikuvia käyttämällä kehon annetaan ikään kuin itsestään löytää uusia ja vapaampia olemisen tapoja.

Kyse on siis tietoisesta työskentelystä keholla. Ja koska kyse on tietoisuudesta, samalla kun mieli tai tietoisuus on harjoituksen apuväline, se on myös sen kohde. Harjoitukset vaativat intensiivistä kehon aistimista ja huomion suuntaamista, mikä itsestään on jo meditatiivisten menetelmien ydintaito. Somaattisissa menetelmissä on paljon yhteistä, koska ihmisen kehon rakenne on sama. Esimerkiksi kehon hyvä pystylinjaus on asia, mikä leikkaa läpi kaikista somaattisista menetelmistä. Tapa, kuinka kannattelemme itseämme maan vetovoimaa vastaan, on yksi ihmisen kehollisen olemisen ulottuvuuksista, mitä ei voi ohittaa. Asahin somatiikka kiteytyy sen psykofyysisiin liikeperiaatteisiin,1. pystylinjaus, 2. hengitys, 3. kehonlaajuinen liike, 4. liikkeen tietoinen ohjaus ja 5. liikkeen laatu. Laatu puolestaan koostuu neljästä elementistä, joita ovat 1. rentous, 2. jatkuvuus, 3. tasapaino/ juuri ja 4. mielikuvan käyttö. Asahi Somatics -koulutuksessa tutkitaan kaikkia näitä periaatteita ja opetellaan niihin liittyviä liikesarjoja.

Somaattisissa menetelmissä on myös eroja. Esimerkiksi kaikki niistä eivät ole samalla tavalla liikuntamuotoja. Liikuntamuodolla tarkoitan tässä sitä, että kaikissa ei ole systematisoitua liikemateriaalia, jonka avulla menetelmän periaatteita harjoitetaan ja joilla samalla on myös esimerkiksi terveysliikunnan ulottuvuus. Asahi on mitä erinomaisin somaattinen menetelmä. Siinä on voimakas liikunnallinen ulottuvuus, missä kehoa harjoitetaan, avataan, venytetään ja voimistetaan hyvin monipuolisella tavalla. Sen lisäksi sen jokaisella liikkeellä on kehon optimaalista asentoa ja toimintatapaa harjoittava ulottuvuutensa. Ja kolmanneksi se on aina tietoista kehon kuuntelua, tietoista liikettä, jossa mieli, keho ja hengitys yhdistyvät yhdeksi ihmistä tasapainottavaksi liikkeeksi.

Asahissa pidämme sekä kuvainnollisesti, mutta myös konkreettisesti jalat maassa. "funktionaalinen kehotietoisuus" sellaisesta kehon tutkimisen ja aistimisen tavasta, jossa jokaisella harjoituksella on selkeä funktio. Tämä funktio liittyy kehomielen arjen toimintaan. "Funktionaalisen kehotietoisuuden" harjoitukset pyrkivät aina vastaamaan kysymykseen, onko olemassa tai mikä on ihmisen kehon ja mielen tai kehomielen optimaalinen asento tai asenne erilaisissa arjen ongelmanratkaisun tilanteissa tuolilta ylösnoususta mielen itselleen asettamiin ongelmiin. Hyvin laajassa mielessä asahi myös pyrkii vastaamaan tällaiseen kysymykseen.

Tyypillisiä somaattisia menetelmiä ovat esimerkiksi Alexander-tekniikka, Feldenkreis-menetelmä tai Pilates. Länsimaiset somaattiset menetelmät kehittyivät 1900-luvulla, mutta niiden kehitykseen vaikuttivat monet vanhat itämaiset kehoa ja mieltä harjoittavat perinteet. Näitä ovat intialainen jooga, kiinalaiset tai-chin ja qigongin muodot ja ja myös japanilainen aikido ja judo. Sama pätee myös asahiin. Asahissa kuitenkin tarkastelemme kaikkia näitä periaatteita länsimaisen tieteen käsitteiden kautta.


AsahiRelax

Asahi on liikerentouden eli dynaamisen rentouden menetelmä. On olemassa erilaisia rentoutusmenetelmiä, joissa esimerkiksi maataan selällään ja rentoutetaan keho käymällä se systemaattisesti läpi mielikuvissa. Jotkut menetelmät perustuvat siihen, että lihas ensin jännitetään, sitten rentoutetaan. Asahi rentousmenetelmänä perustuu liikkeen avulla rentoutumiseen. Liikerentousmenetelmiä ei lännessä juurikaan ole. Niitä käytetään lähinnä satunnaisesti ravistelemalla ja heiluttelemalla käsiä. Kiinalaisissa kamppailutaidoissa dynaamista rentoutumista on harjoiteltu jo satoja vuosia. Asahin rentousosio ja ylipäätään asahi rentousmenetelmänä perustuu näihin pitkiin perinteisiin. 

Nämä periaatteet ovat: 1. vapaan heilurin periaate, 2. maan vetovoiman vaikutuksen aistimisen periaate, 3. elastisen jousen periaate ja 4. jännityksen ja rentouden vaihtelun periaate. 

Kaksi ensimmäistä periaatetta kuvaavat kahta näkökulmaa samaan asiaan, samoin kaksi viimeistä. Mikä on täysin rento, jopa veltto käden liike? Se on liike, missä käsi on täysin vapaassa pudotuksessa, missä emme lainkaan puutu liikkeeseen. Tämä voidaan saada aikaan heilurimaisella käden liikkeellä, mitä ei lainkaan ohjata lihaksilla. Käden annetaan vain heilua. Kun käsi on saatu vapaasti heilumaan, voidaan kiinnittää huomio siihen, miten maan vetovoima vaikuttaa käden liikkeeseen. Voidaan pyrkiä aistimaan, annanko olla liikkeen täysin vapaa, vai vaikutanko, ohjaanko sitä itse. Tutkimalla tällaista täydellisen velttouden ja rennon, mutta ohjatun liikkeen rajapintaa, liikkumalla tämän rajapinnan puolelta toiselle, voidaan löytää rentoudesta uusia ulottuvuuksia. 


Kehon elastisuuden ja sen kautta jännityksen ja rentouden tutkiminen avaa kaiken liikkeen takana olevaa jännityksen ja rentouden välistä dynaamista aluetta. Tätä dynamiikkaa voidaan ikään kuin suurentaa, avata, laajentaa syventämällä rentoutta, mutta myös aistimalla, miten syvempi jännitys muodostetaan. Tämä dynamiikka on kaiken voimantuoton taustalla. Jännityksen ja rentouden välisen dynamiikan harjoitteleminen ja avaaminen syventää rentouttamme, mutta mahdollistaa myös optimaalisemman voiman tuoton. Kyseessä on syvällinen periaate, mitä tutkitaan paljon kiinalaisissa yi quanin tapaisissa kamppailutaidoissa, missä se mahdollistaa räjähtävän voimantuoton.